Sisäoppilaitokset 1800-1996

Sisäoppilaitokset 1800-1996

Mitä ovat sisäoppilaitokset?

Thomas Moore, Reginan sisäoppilaitos.

Viime postauksessa mainitsinkin, että alkuperäisasukkailla on ollut puutetta oikeuksissa läpi vuosisatojen. Monien lähteiden mukaan synkin aika alkuperäisasukkaiden historiassa on 1800-1900-luvun sisäoppilaitokset. Haluan myös liittää tähän julkaisuun paljon kuvia, sillä uskon, että ne kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Tom Torlino, Carlislen asuinkoulu

(industrial school) 1882 & 1885.

150 vuoden ajan alkuperäiskansojen lapsia vietiin väkisin perheistään sisäoppilaitoksiin. Kyseessä oli satoja tuhansia lapsia. Moni heistä ei tullut ikinä takaisin. Laitoksia oli 367 ja niitä esiintyi 29 osavaltiossa. Toisen raportin mukaan sisäoppilaitoksia oli yhteensä 408. Sisäoppilaitoksista vastasi liittovaltion hallitus ja kirkko. Sisäoppilaitokset olivat aktiivisia 1800-luvulta alkaen ja viimeinen suljettiin vasta vuonna 1996.

"A great general has said that the only good Indian is a dead one, and that high sanction of his destruction has been an enormous factor in promoting Indian massacres. In a sense, I agree with the sentiment, but only in this: that all the Indian there is in the race should be dead. Kill the Indian in him, and save the man."
— Gen. Richard Henry Pratt (Disgusting little sh*t)

Millaista sisäoppilaitoksissa todellisuudessa oli?

Lapset kiellettiin harjoittamasta omaa kulttuuriaan. Jos lapset puhuivat omaa kieltään, heitä rangaistiin ja kidutettiin. Tarkoituksena oli assimiloida alkuperäiskansat valtakulttuuriin. Sisäoppilaitoksissa on ollut todistetusti paljon fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Periaate sisäoppilaitoksissa: tapa intiaani, pelasta mies. 

• Lapsille annettiin uudet "eurooppalaiset" nimet, mutta heitä puhuteltiin yleensä heille annetuilla numeroilla. Miten epäinhimillistä? Ja kaiken lisäksi, jos unohdit oman numerosi, sait rangaistuksen.

• Pitkät ja letitetyt hiukset, joilla oli hengellinen merkitys, leikattiin.

• Kulttuuriin liittyvät vaatteet kiellettiin ja käyttöön otettiin koulupuvut.

• Kouluihin ei haluttu käyttää paljon rahaa, joten esimerkiksi ruuasta leikattiin ja lapset olivat lähes nääntyneitä nälkään. Tarjolla oli yleensä myös mädäntynyttä ruokaa.

Kuvassa olevan koulun nimeä ei tiedetä.

Totuus on, että lapset pelkäsivät "koulua". Kenneth Stonechild oli kuuro ja koki usein sen vuoksi pahoinpitelyä opettajilta. Hän yritti paeta koulusta ja hirttää itsensä, mutta hänet löydettiin ja pelastettiin ennen kuin yrityksestä tuli kohtalokas. Kun Stonechildilta yritettiin pyytää informaatiota tapahtuneesta, hän alkoi itkemään ja ilmaisi pelkäävänsä paluuta kouluun. Rehtori ja viranomaiset kertoivat itsemurha-yrityksen olevan keino luoda huonoa mainetta koululle ja sen henkilökunnalle. Stonechild siirrettiin toiseen sisäoppilaitokseen, mutta laitos sijaitsi vielä kauempana hänen perheestään. 

Kirje Itsemurhayrityksestä (Department of Indian Affairs Canada):

https://www2.uregina.ca/education/saskindianresidentialschools/file-hills-suicide-attempts-kenneth-stonechild-and-reginald-keewatin/

Olen maininnut nyt jotain tästä osasta alkuperäiskansojen historiaa, mutta suosittelen, että käyt lukemassa, katsomassa ja kuuntelemassa alkuperäisasukkaiden kertomuksia tältä ajalta. Käsittelin vain pienen osan tätä kauheaa aikaa. Aikaa, jolloin kaikesta edellä mainitusta huolimatta, suuri osa valkoisista ihmisistä silti ihmettelivät, miksi alkuperäiskansat eivät arvosta heidän työtään.

Lähteitä:

https://nationalpost.com/news/canada/assault-on-residential-school-students-identities-began-the-moment-they-stepped-inside 

https://www.saultstar.com/news/this-school-is-a-jail-house-documents-reveal-the-horrors-of-indian-residential-schools

https://boardingschoolhealing.org/education/us-indian-boarding-school-history/